Lähihoitajakoulutus antaa paljon lähihoitajaopiskelijat Liis, Daniela ja Patricio
”Ennen lähihoitajakoulutukseen hakemista olin TE-toimiston kuuden kuukauden koulutuksessa ja sitä kautta pääsin hoitamaan kehitysvammaisia asukkaita. Siellä innostuin lähihoitajan työstä vielä enemmän ja päätin hakea TE-koulutuksen jälkeen lähihoitajakoulutukseen.”
”Lähihoitajakoulutus on antanut erityisesti hyvän suomen kielen taidon. Nyt koen, että pärjään vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja uskallan keskustella. Koulutus on antanut itseluottamusta ja empatiakykyni on kehittynyt.”
”Lähihoitajakoulutuksen aikana olen oppinut ja saanut tietoa erilaisista sairauksista ja lääkkeistä ja vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet.”
Maahanmuuttajataustaisilla on monia mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä sote-alalle.
Hoitajapula näkyy jo konkreettisesti ympärillämme ja on arvioitu, että vuonna 2030 tarvitsemme noin 30 000 hoitajaa lisää vanhusten hoitotyöhön ja muihin terveydenhuollon tehtäviin. Hoitajapulaan on jo vuosien ajan esitetty useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, kuten työolojen ja johtamisen parantamista, palkkatason nostamista ja maahanmuuttajataustaisten kouluttamista hoitoalalle.
Maahanmuuttajataustaisia (äidinkieli muu kuin suomi) haki sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon viimeisessä yhteishaussa peruskoulupohjaisella koulutuksella yhteensä 1443 henkilöä ja ensisijaisia hakijoita tutkintoon oli 837. Yo-pohjaisia hakijoita oli yhteensä 75 ja ensisijaisia hakijoita 45.
(Vipunen). Tämän lisäksi ammatillisiin oppilaitoksiin otetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita jatkuvan haun sekä työvoimapoliittisten koulutuksien kautta.
Vuonna 2019 julkaistun Euroopan unionin Eurodice-raportin mukaan Suomella on hyvät edellytykset edistää maahanmuuttajataustaisten oppimista. Suomi nousi raportissa esille eurooppalaisessa vertailussa erityisesti kielitietoisen opetuksen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimisen näkökulmasta, joka luo hyvän ja kokonaisvaltaisen perustan oppimiselle ja kouluun integroitumiselle. (Noorani ym. 2019.)
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillista koulutuspolkua tukee myös laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017). Yksilöllisiin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan joustavasti tutkintojen, niiden eri osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla.
Turun ammatti-instituutti ja työvoimatoimisto yhteistyössä
Turun ammatti-instituutti ja työ- ja elinkeinopalvelut ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1998 lähtien ja kouluttaneet maahanmuuttajia hoitoalalle hyvin tuloksin. Koulutuksia on eri oppilaitoksissa järjestetty pitkään niin työvoimakoulutuksena kuin omaehtoisina koulutuksina. Suurin osa opiskelijoista valmistuu koulutuksista ajallaan ja työllistymisprosessi on ollut erittäin korkea.
Alan kielitaitovaatimukset ovat korkeat, ja siksi maahanmuuttajien kohdalla suomen kielen taidon kehittäminen riittävälle tasolle on edellytys koulutukseen pääsyyn ja sen suorittamiseen. Kielitaito ei kuitenkaan ole ainoa edellytys vaan sen lisäksi soveltuvuus alalle ja esimerkiksi matemaattisten taitojen riittävä taso ovat tärkeitä kriteerejä.
Maahanmuuttajat hakeutuvat hoitoalalle, koska alalla tiedetään olevan töitä ja lähipiirissä ystäviä tai sukulaisia on työllistynyt alan töihin. TE-toimiston työnhakija-asiakas voi päästä kokeilemaan alaa erilaisten palvelujen kautta. Näitä ovat esimerkiksi kotoutumiskoulutukset ja ammattisuomikoulutukset (työvoimakoulutukset, joissa opiskellaan ammatillista sanastoa ja tutustutaan alan työtehtäviin mm. työssäoppimisen kautta), työkokeilu ja URA-valmennus.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden opettaminen ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksessa keskeisenä osana on suomen kielen oppimisen tukeminen ja työelämäyhteistyö. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada lisätukea suomen kielen oppimiseen S2-kielen opettajalta työelämäjaksojen ja opintojaksojen aikana. Aikaisempien tutkimuksien mukaan suomen kielen oppimiseen liittyvät vaikeudet ovat yksi syy opintojen keskeyttämiseen. Keskeyttämisen muita syitä olivat: puutteelliset opiskeluvalmiudet ja vaikeat perhe- ja elämäntilanteet. (Malin & Kilpi-Jakonne, 2019.)
Maahanmuuttajataustaisten opetuksessa yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutussuhteiden syntymiseen luodaan mahdollisuuksia. Vuorovaikutussuhteiden ja kielen avulla yksilö rakentaa kuulumistaan erilaisiin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Sen syntymiselle ja kehittymiselle on annettava riittävästi aikaa ja tilaa. Vuorovaikutussuhteiden syntymistä ja ylläpitämistä tuetaan aktiivisesti jo koulutuksen alussa, mikä näkyy pedagogisissa ratkaisuissa, jotka tukevat yhdessä tekemistä ja toisiin tutustumista.
Kirjoittajat:
Kirsi Siira, tuntiopettaja, Turun ammatti-instituutti
Marjo Länsipii, johtava asiantuntija,
kotouttamispalvelut. Varsinais-Suomen TE-toimisto
Ronja Kankare, asiantuntija, koulutuspalvelut.
Varsinais-Suomen TE-toimisto
Lähteet:
Maili, M & Kilpi-Jakonen, E. 2020. Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutuspolut. Kotoutumisen kokonaiskatsaus, 2019. Valtioneuvoston julkaisusarja.
Noorani, S., Baïdak, N., Krémó, A. & Riiheläinen, J. 2019. Eurydice Brief. Integrating Students from Migrant Backgrounds into Schools in Europe: National Policies and Measures.
Opetushallinnon tilastopalvelu, Vipunen. Viitattu 1.11.2021 https://vipunen.fi/fi-fi.
Kuvat: Essi Ryösä, Nina Savikko
Kuvissa: Naima, Fatumina ja Hamdi
