Innostuin alun perin käsitöistä yläasteella, otin kaikki tekstiilityön valinnaiset ja ompelin paljon. Peruskoulun jälkeen olisin halunnut opiskella vaatetusalan kaksoistutkinnon. Koska asuimme maalla, ei koulukyytien puuttuessa ollut kuitenkaan mahdollista mennä ammattikouluun. Menin lähilukioon.
Lukion jälkeen pääsin Turun yliopistoon luokanopettajakoulutukseen ja pidin siitä kovasti. Yliopistossa opiskelin käsityökasvatusta sivuaineena, se harjoitti omaa tekemistä pedagogiikka edellä. Valmistuin luokanopettajaksi.
Olen tosi iloinen alanvaihdoksesta, löysin oman suunnan ja uskalsin.
Jo opettajankoulutuksessa aloin miettiä, että haluaisin tehdä omilla käsilläni jotain luovaa ja määrittää omaa työskentelyäni. Ehkä opettajan työ ei olisikaan sitä, mitä haluan. Yrittäjyys alkoi tuntua kiinnostavalta vaihtoehdolta.
Uskalsin lähteä yrittäjäksi
Opintojen loppuvaiheessa lähdin opiskelijavaihtoon Kreikkaan. Ateenassa ihastuin pieneen vintage-liikkeeseen täysin. Miesomistaja oli tosi cool. Hänellä oli oma vaatemallisto, jonka vaatteet oli tehty upeista vintage-kankaista. Upeaa tummanvihreää samettia, kaunista ja yksinkertaista. Mietin, miten ihanassa asemassa hän on, kun saa luoda niin kauniita asioita.
Päätös kypsyi. Miksi en tekisi sitä, mikä on niin innostavaa? Kun keväällä 2019 vielä kirjoitin gradua, hain Turun ammatti-instituuttiin opiskelemaan Tekstiili- ja muotialan perustutkintoa. Halusin opetella tekniikat kunnolla alusta asti. Olen tosi iloinen alanvaihdoksesta, löysin oman suunnan ja uskalsin.
Valmistuttuani ammatti-instituutista ryhdyin yrittäjäksi. Se vaati tosi paljon rohkeutta. Yrittämään lähtemistä helpotti kuitenkin se, että olin ollut tässä samassa paikassa työharjoittelussa. Edellinen yrittäjä lopetti ompelujutut silloin kun minä aloitin, ja hän opetti minulle kaiken korjausompelusta. Sain jatkaa hänen sopimaansa korjausompeluyhteistyötä, se loi turvaa aloittamiseen.
Ammatti-instituutissa olin käynyt kurssin yritystoiminnan suunnittelussa. Kävimme läpi muun muassa yrityksen perustamisasiakirjoihin liittyviä asioita. Kurssin tehtävien pohjalta tein oman liiketoimintasuunnitelmani, joka tarvittiin starttirahan saamiseksi.
Vintage on rakas osa elämääni
Yrittäjänä haluan toimia eettisesti ja ekologisesti. En haluaisi omalla toiminnallani kuormittaa ympäristöä yhtään enempää, vaan tarjota ihmisille kestävää muotia ja muuttaa sitä kautta ostokäyttäytymistä vastuullisemmaksi.
Vintage on ollut intohimoni ihan lapsesta asti. Olemme isoäidin kanssa kiertäneet kirpputoreja, se on ollut iso ja rakas osa elämääni. Vintage on ihana tapa nauttia muodista kestävämmin, mutta sitäkään ei kannata ostaa harkitsematta. Ostaisi aina vain tarpeeseen ja vaatteen, jonka oikeasti haluaa. Arvostaisi ja rakastaisi omia vaatteitaan.
Oma mallisto eettisesti ja kestävästi
Olen luomassa myös oman muutaman vaatekappaleen malliston. Vaatteet ovat yhdisteltäviä ja monenlaisiin tilanteesiin sopivia. Tuon niihin tyylikkyyttä yksinkertaisuudella ja selkeillä linjoilla.
Haluan tehdä vaatteita, jotka sopivat kaikille. En ole rajannut niille tarkkaa kohderyhmää tai sukupuolta. Ei millään vaatteella ole, ei mekollakaan. Vaatteisiin liitetään paljon oletuksia ja odotuksia, joita haluaisin purkaa. Kauniit vaatteet ja pukeutumisesta nauttiminen kuuluu kaikille.
Käytän mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, ettei tarvitse ostaa uutta. On niin paljon materiaaleja, jotka menevät hukkaan. Haluan pelastaa ne ja laittaa uudelleen kiertoon.
Aistin, että kädentaitoja, itse tekemistä sekä kotimaassa suunniteltuja ja tuotettuja vaatteita arvostetaan. Ala on lähdössä uuteen nousuun, niin uskon. Ihmiset haluavat korjata ja huoltaa vaatteitaan.
Omaa jaksamista täytyy kuunnella
Ompelimoni yhteydessä oleva vintage-liike on auki kahtena päivänä viikossa. Tällä hetkellä teen korjausompelua ainoastaan Turun Pukumyynnille, yhteistyömme on sujuvaa ja mukavaa.
Töitä on välillä tarjolla paljon enemmän kuin ehtisin tekemään. Kesällä lähestulkoon asuin ateljeella. Samaan aikaan oli hoidettava yrityksen perustamiseen liittyvät paperityöt ja monet pikkujutut. Välillä tuli olo, että hukun töihin.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen onkin osa yritykseni tärkeää arvopohjaa, täytyy kuunnella omaa jaksamistaan. Nyt olen löytänyt paremman tasapainon tekemiseen. Kunpa vuorokauteen saisi tuplamäärän tunteja. Ehtisin tehdä kaiken, minkä haluan. Haaveeni on panostaa yhä enemmän vintageen ja omaan mallistooni. En tiedä kuinka realistista se vielä on.
On ollut ihanaa ja on ollut raskasta. Olen niin onnellinen ja innoissani, että ryhdyin tähän. Kaikki on vasta ihan alussa.
TEKSTI Lea Froloff
KUVAT Ateljee Venla
