Opiskelijan arjen haasteet ovat tuttuja myös liiketoiminnan perustutkintoa opiskeleville

Haaste 1: Pitkät koulumatkat

Suurin osa liiketoiminnan opiskelijoista tulee Turusta ja Kaarinasta, mutta Ruiskadulle tullaan myös kauempaa, esimerkiksi Salosta, Turun saaristosta, Eurasta, Taivassalosta ja Vehmaalta. Koulu on hyvällä paikalla, bussit kulkevat läheltä ja parkkipaikkoja on sekä henkilökunnalle että opiskelijoille.

Ensimmäisen vuoden opiskelija Niklas Heinäsen koulumatka on 50 km suuntaansa. Rahaa matkoihin kuluu 75 euroa viikossa. Opintotoimistosta kerrotaan, että pitkiin matkoihin on mahdollista saada Kelan koulumatkatukea, jonka määrä riippuu matkan pituudesta ja kulkuneuvosta. Heinänen saa 100 euroa kuukaudessa.

Heinäsen koulumatka kestää noin puolitoista tuntia, ja usein hänen pitää herätä jo ennen kuutta. Monet kaukaa tulevat opiskelijat kertovat opiskelun sujuvan hyvin pitkästä matkasta ja aikaisista herätyksistä huolimatta. Samaa mieltä on junalla ja sähköpotkulaudalla koulumatkansa kulkeva Heinänen.

Haaste 2: Kaverisuhteiden luominen

Kaverit ovat tärkeä osa koulussa viihtymistä. Kun on kavereita, kouluun on mukava tulla. Koulukuraattori Tommi Hannuksela kertoo, että osa hänen työtään on opiskelijoiden auttaminen kavereiden saamisessa, riitojen selvittämisessä ja kiusaamistilanteissa. Myös opettajat ja tutorit auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa etenkin opintojen alussa.

Hannukselan mukaan yksikössämme on vuosittain noin 1–5 opiskelijaa, jotka tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Varsinkin ujoilla ja kaukaa tulevilla opiskelijoilla voi olla haasteita löytää kavereita uudessa koulussa. Opiskelija voi silloin hakeutua kuraattorille. Usein opiskelija häpeää sitä, ettei saa kavereita, eikä siksi uskalla pyytää apua, kertoo Hannuksela. Tällöin opettaja voi ohjata hänet kuraattorille.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoista suuri osa on teettämämme kyselyn mukaan sitä mieltä, että kavereita on täällä helppo saada. Suurin osa vastaajista kertoo, ettei tuntenut alun perin kuin muutaman ihmisen koko koulusta. He kertovat menneensä rohkeasti juttelemaan ja näin tutustuneensa muihin. Opiskelijoiden mielestä kavereita on helppo saada ja harva jää yksin. Liiketoiminnan opiskelijat ovat helposti lähestyttäviä ja kaikki tulevat keskenään toimeen. Koulun henkilökunta auttaa ja heille on helppo puhua, jos kokee olonsa yksinäiseksi.

Haaste 3: Ensimmäisen työssäoppimispaikan löytäminen

Opiskelijat lähtevät työelämäjaksolle jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Työssäoppimispaikka hankitaan itse. Sopivan paikan löytäminen voi olla haastavaa, koska opiskelijalla ei välttämättä ole kokemusta työnhausta. Lisäksi opiskelijoita on paljon, ja monet paikat ottavat vain yhden opiskelijan kerrallaan.

Eräs kolmannen vuoden opiskelija kertoo kysyneensä työssäoppimispaikkaa lähikaupastaan. Paikka osoittautui liian pieneksi harjoitteluun, mutta hän pääsi saman kauppiaan suurempaan kauppaan toisaalle. Ensimmäinen työssäoppimispaikka löytyi helposti. Aina niin ei käy.

Uraohjaaja Anna-Mari Brask kertoo, että yhteydenottaminen työpaikkoihin on osalle opiskelijoista haastavaa ja monet jännittävät sitä paljon. Joillekin on heti selvää, millaisen työssäoppimispaikan he haluavat, mutta läheskään kaikille ei. Brask on opiskelijan apuna tällaisissa tilanteissa.

Opiskelijan kannattaa Braskin mukaan varautua siihen, että paikan löytäminen voi vaatia lukuisia yhteydenottoja eri työnantajiin. Paikan hakeminen kannattaa aloittaa ajoissa. Apua ja neuvoa kannattaa kysyä, ettei tarvitse tuskailla asian kanssa yksin, Brask vinkkaa ja lisää joidenkin hakevan oppisopimuspaikkaa opintojen loppuvaiheessa tai kesätyön yhteydessä. Tällöin opiskelija saa työstään myös palkkaa.

Jarmo Matala-aho Turun oppisopimustoimistosta kertoo, että päästäkseen oppisopimukseen opiskelijan tulee löytää työpaikka, joka haluaa lähteä kouluttamaan häntä. Oppisopimuspaikan saaminen riippuu monista asioista, joista osaan opiskelija voi vaikuttaa itse. Matala-ahon mukaan omalla ahkeruudella, sitkeydellä ja hyvillä työnhakutaidoilla on paljon merkitystä.

Työelämäjaksolla oppisopimus toimii kuten koulutussopimus, sanoo Matala-aho. Ammattitaitoa harjaannutetaan työelämässä ja tutkinnonosia suoritetaan näyttöjen kautta. Ainoa iso ero hänen mukaansa on se, että oppisopimusopiskelija on työsuhteessa työnantajaan. Hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin organisaation työntekijöillä. Esimerkiksi palkkaus, työajat ja lomat määräytyvät lakien ja työehtosopimusten mukaan. ”Luonnollisesti työnantaja odottaa hyvää työsuoritusta palkan vastineeksi”, Matala-aho muistuttaa.

Haaste 4: Jaksaminen

Opiskelijan arki voi joskus tuntua raskaalta. Pitkät koulumatkat ja -päivät sekä yksinäisyys voivat heikentää jaksamista. Ruiskadulla opiskelijoiden jaksamista tuetaan monin tavoin. Taukotiloissa on biljardipöytiä, on aktiivisia oppitunteja ja tuntien välissä pieniä taukoja.

Terveydenhoitaja Outi Kalliomäen mukaan jaksamisen haasteiden taustalla ovat useimmiten huonosti nukutut yöunet, pitkät koulupäivät sekä niukka ja yksipuolinen ravitsemus. Jaksamiseen voi vaikuttaa muun muassa lepäämällä riittävästi, olemalla kavereiden kanssa, liikkumalla ja syömällä hyvin. Mikäli haasteista ei selviä yksin, koululla on aikuisia, kuten terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja, joiden puoleen voi kääntyä.

Liiketoiminnan perustutkinnon voi suorittaa myös kaksoistutkintona, jossa ammatillisen tutkinnon lisäksi opiskellaan lukioaineita. Kaksoistutkinto vaatii paljon työtä. Eräs haastattelemamme kaksoistutkinto-opiskelija kertoo, ettei ole kokenut opiskelua liian raskaaksi, vaikka lukuloma, jota tällä hetkellä ei ole, olisi toiveissa. Päivien pituudet vaihtelevat, mikä hänen mukaansa tasapainottaa jaksamista.

Liiketalouden yksikön opinto-ohjaaja Jaana Åkerroos kertoo, että jos opiskelu käy liian raskaaksi, voidaan opintoja esimerkiksi keventää. Koululla on tarjota kattavasti tukitoimia, joiden avulla pyritään löytämään toimivin ratkaisu jokaisen opiskelijan tilanteeseen, olivat arjen haasteet millaisia hyvänsä.

Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan. Terveydenhoitaja Outi Kalliomäen vinkit: 

1. Nuku riittävästi eli 8–10 tuntia yössä. 
2. Syö terveellisesti.  Opiskelijan on syötävä riittävästi ja monipuolisesti. Aamupala on tärkeä, samoin kouluruoka. Vihanneksia ja hedelmiä kannattaa syödä ja varmistaa D-vitamiinin riittävä saanti. 
3. Liiku. Suosi hyötyliikuntaa ja pidä huolta lihaskunnostasi. 
4. Älä käytä päihteitä. Päihteet vaikuttavat negatiivisesti jaksamiseen ja voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia. 
5. Pidä huolta sosiaalisista suhteistasi. 
6. Muista rentoutua ja keksi mukavaa tekemistä! 

Tavallinen koulupäivä Ruiskadulla

• Herätys on klo 6.25. Valmistaudun. Bussi tulee klo 7.00.
• Nousen pois keskustassa ja vaihdan bussia.
• Koulu alkaa klo 8.00.
• Ensimmäinen aine on matematiikkaa. Oppitunnit ovat klo 8–9.45. Tuntien välissä on vartin tauko.
• Matikan tunti alkaa aina päässälaskutentillä. (Pitääkö kukaan päässälaskuista?) Laskemme prosenttilaskuja.
• Klo 10–12.15 meillä on englantia. Luemme tekstejä ja teemme monisteita.
• Englannin tuntien välissä on ruokatauko. Ruokatauko kestää 30–45 minuuttia riippuen siitä, mihin aikaan ruokailu on. Ruoka-ajat näkyvät luokissa ja syömään mennään sen mukaan, missä luokassa kymmeneltä alkava oppitunti pidetään. Ruokalassa pitää piipata viivakoodilla joko Kela- tai ajokortti.
• Ruoan jälkeen menen koulun lähellä olevaan Saleen ostoksille.
• Englannin jälkeen meillä on TDY:tä (toiminta digitaalisessa ympäristössä). Tunnit ovat klo 12.30–14.15 ja tuntien välissä on vartin tauko. Näillä tunneilla opetellaan käyttämään tietokonetta paremmin. TDY:ssä saamme Moodleen PALJON tehtäviä jotka pitää tehdä ennen kurssin loppua valmiiksi. Kurssin lopussa on koe.
• Koulupäivä päättyy klo 14.15, minkä jälkeen suuntaan bussilla kohti kohtia. Kotitehtäviä meille ei tänäänkään tullut.

TEKSTI Lito22C-luokan opiskelijat ja Noora Simolin

GRAFIIKKA Anniina Lantto 

KUVA Laura Puurila